Reissu heitetty ja kotona ollaan monta muistoa ja kokemusta rikkaampana. Matkoilla on aina kiva käydä, mutta mikään ei voita sitä tunnetta, kun pääsee takaisin kotiin ja omaan sänkyyn nukkumaan.

Eilen oli varmasti mielenkiintoinen vaalipaneeli tilaisuus seurakuntakodilla. Keskustelun pääaihe oli arvomaailma. Tilaisuuteen en päässyt mukaan, koska tein oman arvo valinnan. Olin ja olen edelleeen sitä mieltä, että sillä hetkellä minua tarvittiin enemmän kotona, kuin paneelissa. Lapset tulivat kotia kolmen aikaan ja valtava ikävä oli molemminpuoleinen. Minulla ei ollut sydäntä melkein samantien lähteä pois kotoa, vaan halusin olla illan perheen parissa.

Kirjoittelen nyt tähän joistakin tärkeistä arvoistani, kun en niitä eilen päässyt kuulijoille kertomaan.
Niinkun varmasti suurimmalla osalla ihmisistä myös minulle perhe ja koti on tärkein asia elämässä. Koti on paikka, jossa toivottavasti jokainen saa olla oma itsensä ja heikkoinakaan hetkinä ei ole selkään puukottajia. Myöskin ystävät, sisko ja vanhemmat ovat tärkeä osa elämääni.
Uskon Jumalaan, vaikka heikkoina hetkinä välillä epäileekin uskoaan. Jälkeenpäin kyllä yleensä ymmärtää, että jokin tarkoitus niillä epämukavillakn asioilla on ollut ja asian ymmärtäminen vahvistaa uskoa.
Minulle ei titteleillä ole merkitystä. Haluan, että työpaikka on semmoinen, jossa viihdyn ja jossa saa kokea olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Sen mitä teen haluan tehdä niin hyvin kuin osaan. Tämä pätee myös luottamustehtävissä. En halua haalia valtavaa määrää tehtäviä, vaan pyrin niihin, joissa koen, että minulla olisi jotakin annettavaa.
Pohdin asioita välillä ehkä liiankin syvällisesti. Kun jokin ihminen tekee pahaa, en heti ole tuomitsemassa, vaan mietin, miksi ihminen on ajautunut tilanteeseen ja miksi hän toimii, niinkuin toimii, koska uskon siihen, että jokainen ihminen on pohjimmiltaan hyvä.
Eläimet ja luonto ovat myös sydäntäni lähellä.

Iloista ja rentouttavaa syyslomaa teille kaikille, jotka saatte sitä viettää!